Energiatehokkuus

Energiatehokkuus on tämän päivän sana. Kiinteistöihin satsataan, koska ne ovat omaisuutta. Ja omaisuudestahan kannattaa huolehtia, jotta siitä saa mahdollisimman hyvän tuoton ja arvo säilyy.

Rakennuksiin uusitaan automaatiotekniikkaa isolla kädellä. Esimerkiksi puhaltimia vaihdetaan tehokkaampiin malleihin ja antureita viljellään sinne tänne. Välillä kuitenkin tuntuu, että perusasiat, kuten esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien tiiviys ja sen vaikutus energiankulutukseen tai ylipäänsä sisäilman laatuun unohtuu.

Vuotavista järjestelmistä aiheutuu usein kaikenlaisia ongelmia, mitkä vaikuttavat töissä vietettyyn aikaan negatiivisesti. Ongelmia voivat olla epämääräinen suhina,kohina ja pihinä, korkea lämpötila, vaikka jäähdytys käy täysillä, ilman tunkkaisuus tai viemärin hajuhaitat. Kaikki tämä häiritsee aikaa, jolloin pitäisi olla tehokkaimmillaan ja tehdä tulosta. Lopulta tästä aiheutuu vääjäämättä rahanmenoa. Puhumattakaan siitä mielipahan määrästä, mikä, usein aivan syystä, tilankäyttäjältä välittyy.

Millaisiin säästöihin ja kuinka korkeaan sisäilman laatuun yleensäkin voitaisiin päästä, jos esimerkiksi 70-90-luvulla rakennetun 7-kerroksisen toimitalon ilmanvaihto olisikin tiiveysluokkaa C tai D kun lähtökohtana on tiiveysluokka A, ehkä jopa tuplana?