Ilmanvaihdon puhtausluokitus P1 ja nuohous.

Olen jonkin aikaa ihmetellyt tätä asiaa.

Olemme törmänneet tähän monissa kohteissa, joissa olemme olleet tekemässä asiakkaan edunvalvontaa.

P1 puhtausluokitus ja "nuohotut" kanavistot.

Yleensä urakkatarjoukseen on määritelty, että nuohouksessa on saavutettava vähintään P1-puhtaustaso ja mielestäni tässä on tehty https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhunpalvelus.

Kun tilataan ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus, niin miksi määritellään, että P1 taso on riittävä?

Mielestäni P1 on likainen etenkin kun puhutaan raikkaasta tuloilmasta. Se antaa ikään kuin luvan kanaviston puhdistamatta jättämiseen kun tarkasteltuna kanava menee tähän puhtausluokitukseen.

Olisi kaikkien edun mukaista määritellä puhtausvaatimus niin, että kanaviston puhtaustason pitää olla nuohouksen jälkeen 0,1g/m2 ja mikäli tähän ei päästä, pitää asia tuoda esille nuohousraportissa.

Uskoisin, että yskiminen ja silmien kirvely jäisi vähemmälle.

Mitä mieltä olet?

Onko vuotava ilmanvaihto vain ilmamäärien vajetta vai onko se myös jotain muuta?

Ilmanvaihdon vuotaminen,  varsinkin tuloilmakanaviston vuotaminen on mielestäni pahimmillaan sisäilman laadun kannalta oleellinen riski.

Usein ajatellaan, että kun ilmamäärät jäävät hieman vajaiksi suunnitelmista, se ei ole vakavan huolen aihe. Ilma kuitenkin vaihtuu ja kun kukaan ei kuole, ei ainakaan tänään niin mitäpä siitä. Ollaanhan kuitenkin toleranssien sisällä ilmamäärien suhteen. Jos ilmanvaihtokoneiden tehot ei riitä ja  kanavisto vuotaa, usein ajatellaan, että tämä ei aiheuttaisi juuri muuta kuin ilmamäärien vajetta. Näin se ei aina valitettavasti ole.

Miksi se on riski ja mitä se voi sitten mahdollisesti aiheuttaa?

Tuloilmakanaviston vuoto saattaa aiheuttaa joissakin tietyissä kanaviston kohdisssa Venturi–ilmiön (https://fi.wikipedia.org/wiki/Venturi-ilmö ). Tämä aiheuttaa sen, että kanavisto menee jossain kohdassa alipaineiseksi ympäristöönsä nähden,  vaikkakin sen yleisesti oletetaan olevan ylipaineessa.

Kuvitelkaamme, että vuotava tuloilmakanavan vuotokohta sijaitsee jossain eristeiden sisällä tai rakenteiden välissä,  missä olevat aineet (eristevillan kuidut yms.) ei kuulu sisäilmaamme. Käytännön kokemus on osoittanut, että vuotava kanava imee esimerkiksi viemärin hajua (ja epäpuhtauksia) ja levittää sen tehokkaasti rakennukseen.

Kun kanava menee alipaineiseksi tällaisessa tilassa/kohdassa, niin silloinhan meille "raikkaan" ulkoilman mukana kulkeutuukin mitä lie epäpuhtauksia tiloihin, missä työskentelemme ja alamme voimaan pahoin.

Kiinteistön ylläpidon kannalta tämä taas tarkoittaa tiheämpää huollon tai selvittelyiden tarvetta. Kustannukset kasvavat nuohousten osalta, koska kanavistohan pitää puhdistaa jos siellä on villaa tai muuta mitä lie pölyä tai mönjää tai epäpuhtauksia.

Ilmanvaihdon tiiveyteen pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota, kuin mitä siihen nykyään kiinnitetään. Sekä terveys- että kustannussyistä!


 

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus on tämän päivän sana. Kiinteistöihin satsataan, koska ne ovat omaisuutta. Ja omaisuudestahan kannattaa huolehtia, jotta siitä saa mahdollisimman hyvän tuoton ja arvo säilyy.

Rakennuksiin uusitaan automaatiotekniikkaa isolla kädellä. Esimerkiksi puhaltimia vaihdetaan tehokkaampiin malleihin ja antureita viljellään sinne tänne. Välillä kuitenkin tuntuu, että perusasiat, kuten esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien tiiviys ja sen vaikutus energiankulutukseen tai ylipäänsä sisäilman laatuun unohtuu.

Vuotavista järjestelmistä aiheutuu usein kaikenlaisia ongelmia, mitkä vaikuttavat töissä vietettyyn aikaan negatiivisesti. Ongelmia voivat olla epämääräinen suhina,kohina ja pihinä, korkea lämpötila, vaikka jäähdytys käy täysillä, ilman tunkkaisuus tai viemärin hajuhaitat. Kaikki tämä häiritsee aikaa, jolloin pitäisi olla tehokkaimmillaan ja tehdä tulosta. Lopulta tästä aiheutuu vääjäämättä rahanmenoa. Puhumattakaan siitä mielipahan määrästä, mikä, usein aivan syystä, tilankäyttäjältä välittyy.

Millaisiin säästöihin ja kuinka korkeaan sisäilman laatuun yleensäkin voitaisiin päästä, jos esimerkiksi 70-90-luvulla rakennetun 7-kerroksisen toimitalon ilmanvaihto olisikin tiiveysluokkaa C tai D kun lähtökohtana on tiiveysluokka A, ehkä jopa tuplana?